tiistai 9. joulukuuta 2014

Asiaa unelmista + ihana idea uudeksivuodeksi

Kimppuuni kävi viikonloppuna inhottava pöpö, joka on saanut oloni lamaantuneeksi ja kuumeiseksi ja laittanut kaktuksen kurkkuuni. Harmittavaa, kun monet tärkeät jutut kalenterissa lipuu ohitse ja olen vuoteen omana.. Minulla on kuitenkin tapana nähdä asioissa myös hyvät puolensa ja niin tälläkin kertaa. Olempahan nimittäin ehtinyt miettimään syntyjä syviä.

Tämä vuosi on ollut minulle erityisen hyvä. Olen saavuttanut ja tehnyt paljon asioita, joista olen haaveillut. Monia pieniä asioita, mutta enimmikseen vielä niitä isoja juttuja. Yksi haaveistani oli mennä häiden jälkeen trash the dress - kuvaukseen sekin haave toteutui, kuten allaolevista kuvista näkee.

En kuitenkaan tullut kertomaan hyväonnisuudestani leuhkiakseni. Onnekkuus ei ole nimittäin ollut sattumankauppaa, vaan muuttanut asennettani elämää kohtaan todella paljon. Avoimuudella, positiivisuudella ja uskalluksella mennään jo pitkälle. Olen oppinut, että jos unelmasi eivät pelota sinua, ne eivät ole tarpeeksi isoja. Pitää uskaltaa unelmoida isosti, mennä unelmien perään ja nauttia joka askeleesta matkalla kohti isompia juttuja. Olen oppinut myös nauttimaan siitä pienestä jännityksestä, joka tulee unelmia tavoitellessa.

Esimerkkinä, nuorempana inhosin yli kaiken esitelmän pitämistä ja jännitin esillä olemista todella paljon. Nykyään olen monen kerran jälkeen oppinut nauttimaan siitä jännityksestä niin paljon, ettei sitä jännitystä enää olekaan. Jäljelle on jäänyt pelkkä ilo ja nautinto esiintymisestä ja esilläolosta. Tämä auttaa minua saavuttamaan seuraavan tason haaveita ja adredaliinijuoppo minussa haluaa vielä kohti isompia esiintymislavoja, jotta voin tuntea jälleen esiintymisen jännityksen! Eikö hullua?


Aiheeseen palatakseni, ystävänikin jo keväällä sanoi, että tämä vuosi on niin "sun vuosi." Ja minähän nyt sitten päätin, että ensivuosi on myös mun vuosi ja vielä kaksinkerroin jännempi! Aion haastaa itseäni ja toteuttaa arjen keskellä niin isompia kuin pienempiäkin unelmia. Ja pointti tässä kirjoituksessa tulisi seuraavaksi, koska minä haluaisin, että ensivuosi olisi meidän kaikkien vuosi! Eli tässä tulisi hauska idea jokaiselle uudeksi vuodeksi.

Otimme viimevuonna käyttöön hauskan uudenvuoden perinteen perheen kesken. Hankimme jokaiselle oman tyhjän kirjan, johon kirjoitamme joka vuosi koosteen kuluneesta vuodesta, mitä olemme oppineet, mitä on tapahtunut ja mitä on jäänyt mieleen, sekä tavoitteita, ajatuksia, lupauksia ja haaveita ensivuodelle. Lapset sanelevat ja piirtelevät oman tasonsa mukaan, ja me vanhemmat sitten täydennämme näitä kirjoituksia, ja vuosi vuodelta ne sitten kehittyvät. Nämä kirjat saa avata vain kerran vuodessa, kun vietämme uutta vuotta ja palaamme kuluneen vuoden tapahtumiin yhdessä, ja katsomme onko vuosi vastannut odotuksiamme, eli mitä olemme kirjoittaneet viimevuonna. Minä ainakin odotan innolla mitä olin kirjoittanut viimevuonna, sillä minulla ei silloin ollut hajuakaan esimerkiksi nykyisestä opiskelutilanteestani! Ja jännä juttu tässä on myös se, että miten paljon voikaan asiat muuttua taas vuoden päähän? Kuinka isosti uskallan haaveilla? Entä sinä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti